Biokaasun tuotantoon satsattava
(Maaseudun tulevaisuus 3.1.2007)
Ilmaston ja tehokkaan energiantuotannon kannalta pitäisi lämmön lisäksi aina tuottaa ainakin sähköä, kun se on mahdollista. Tällöin käytetyn polttoaineen hyötysuhde lähes kaksinkertaistuu. Ylitarkastaja Hannu Porkolan perustelut miksi biokaasulaitos on jätetty pois uudesta maatilatalouden rakennetukivarojen kohdentamisasetuksesta (Petri Manssilan artikkeli MT 15.12.) tuntuvatkin varsin oudoilta: ”Biokaasulaitokset ovat kalliimpia ja suurempia kuin lämpökeskukset. Laitoksilla ei ole ohjekustannuksia ja niitä voidaan käyttää myös sähköntuotantoon”.
Biokaasulaitos voi ottaa käsiteltäväkseen monenlaista biojätettä sekä peltobiomassaa. Laitos voi toimia myös pelkällä peltobiomassalla. Esim. ruokohelvestä biokaasuna saatu energia on hyötysuhteeltaan parempi kuin suoraan poltettaessa. Ravinneliemi voidaan palauttaa takaisin peltoon, jolloin lisälannoitetta ei juuri tarvita. Sama konekanta sopii vihermassan tekoon eläimille ja biokaasulaitokseen. Lämmön- ja sähköntuotantoon biokaasu käy sellaisenaan mutta liikennekäyttöön se tulee puhdistaa biometaaniksi ja paineistaa.
Käytössä olevista liikenteen biopolttoaineista biometaani on kokonaishyötysuhteeltaan 2-4 kertaan parempi kuin muut vaihtoehdot. Kannattavuus ja hyötysuhde ovat sitä heikompia mitä pitempiä matkoja massoja kuljetellaan. Hajautettuun bioenergiantuotantoon panostaminen on siksi ainoa oikea suunta.
Viime kesänä julkaistusta liikenteen biopolttoaineita käsittelevästä raportista (VTT tied. 2357) biokaasu oli kuitenkin jätetty pois. Jyväskylän yliopistossa biokaasua on tutkittu jo parinkymmenen vuoden ajan, joten tietoa kyllä löytyy.
”Biokaasubioneeri” Erkki Kalmarin tilalla on käynyt satoja innostuneita viljelijöitä katsomassa miten lämpöä, sähköä ja liikennepolttoainetta tuotetaan. Tilalla on toistaiseksi Suomen ainoa biokaasun tankkausasema, jossa paikallinen taksi ja ministeri Mauri Pekkarinenkin käyvät tankkaamassa. Biokaasulaitoksia olisi jo nyt huomattavasti enemmän jos tukea olisi ollut saatavissa. Luonnon, työllisyyden ja kansantalouden kannalta tulee biokaasun satsata nyt. Biokaasulaitosten rakentaminen antaa töitä metallipajoille ja maaseudun ihmisille ja tuotto jää omalle alueelle. Liikennepolttoainetta tuotettaessa tulee huolehtia siitä, että viljelijä on jakamassa myös tankkauskahvasta saatua tuloa, eikä ole pelkkä raaka-aineen toimittaja isoille toimijoille.
Biokaasulaitos on biojätteidenkäsittely- ja energiantuotantoyksikkö, jossa ravinteet liukoistuvat, haitalliset bakteerit kuolevat ja hajuhaitat vähenevät huomattavasti. Syntynyt lannoite palauttaa ravinteet peltoon ja vähentää keinolannoitteiden käyttöä, jolloin säästyy myös niihin käytetty öljy (valmistus/kuljetus). Biokaasun tuottaminen on myös oiva tapa torjua ilmastonmuutosta, siksi biokaasulaitos tulee välittömästi lisätä em. kohdentamisasetukseen.
Arjo Heinsola
Uusiutuvan Energian koulutus- ja tutkimusohjelma,
Jyväskylän yliopisto